Toista kertaa mukana PLY:n järjestämässä talvirallissa, jossa ajatuksena on päivän aikana kerätä mahdollisimman monta lintulajia. Ralliaika on 9 tuntia, mutta lähes vuoden pimeimpään aikaan pidettävässä rallissa ihan täyttä aikaa ei ole edes mahdollista saada täyteen. Viime vuoden sijoitus oli 9. ja lajeja kertyi yhteensä 40.
 |
Talvirallin varusteet: kiikarit, kaukoputki, jalusta, kameravarusteet, havaintovihko ja tietysti hyvät eväät
|
Liikkeellä oltiin samalla joukkueella kuin edellisenäkin vuonna. Kilpailun startti tapahtui, kun minut haettiin kotipihasta klo 08.30 aikaan. Vettä ropisi auton tuulilasiin, mutta päivän aikana sateen oli ennustettu laantuvan. Radio Nostalgia soimaan ja kohti ensimmäistä etappia.
 |
| Auton kello näytti 08.30, kun lähdimme liikkeelle |
Ensimmäiseen kohteeseen Ahlaisten Lampissa, tarkemmin onnenkoskelle, saavuille auringon ollessa vielä nousematta. Tarkoituksena oli saada koskikara ensimmäiseksi rallilajiksi. Kiertelimme ja kuulostelimme kulkien pitkin joen vartta. Aamun alkaessa sarastaa alkoivat myös koskikarat liikuksia joella ja saimme myös hyvän näköhavainnon kivellä seisovasta linnusta, jonka valkoinen rinta on sen hyvä tuntomerkki.
 |
| Hämärä kuva ennen auringonousua Lampin onnenkoskelta |
Ahlaisista jatkettiin matkaa kohti Meri-Poria ja päätimme valita reitin, joka kulki pitkin Pohjoista satamatietä. Satamatien varrella teimme pysähdyksen erään pellon reunaan, jossa oli aikaisemmin tehty pöllöhavaintoja. Nyt niitä ei kuitenkaan nähty, joten pysähtymisestä ei siis jäänyt mitään ihmeempää käteen.
 |
| Lyhyt pysähdys Pohjoisen satamatien varrella |
Toinen pysähdys tehtiin Ankkurikarin kohdalla, jossa havaittiin mm. mustarastas ja merikotka sekä vesilinnuista isokoskelo. Samalla jäimme ihmettelemään auki revittyjä jätesäkkejä. Oliko joku mahdollisesti yrittänyt hävittää ylimääräistä tavaraa dumppaamalla ne tien penkkaan vai oliko ne mahdollisesti varastettu jostakin mökiltä ja tässä ryöstösaalis oli sitten katsottu läpi ja arvokkain oli viety.
 |
| Näkymä merelle Ankkurikarin kohdalla. |
 |
| Jätteitä vai varkaiden hylkäämät tavarat? |
Seuraava varsinainen pysähtymiskohta oli Reposaaren satama, jossa tehtiin tarvittavat lokkihavainnot, mutta samalla törmättiin myös kottaraisparveen, jotka liikkuivat naakkojen ja varisten kanssa.
 |
| Reposaari harmaiden pilvien reunustamana |
Ajoimme Reposaaressa aina Lontooseen asti, mutta sieltä ei mitään uusia lajeja saatu ja merenkäyntikin oli sen verran kovaa, että merelle katsominen kauputkella oli haastavaa.
 |
| Näkymä Reposaaren aallonmurtajan juurelta |
Reposaaresta palatessamme pysähdyimme vielä Siikarannassa, jossa oli myös paljon muita ralliin osallistujia. Päätimme jäädä muusta porukasta vähän sivummalle. Kaukana näkyi selvästi lintuja, mutta kovassa aallokossa oli mahdoton sanoa, mitä lajia ne edustivat. Saattoivat olla alleja tai mustalintuja. Ainoastaan pilkkasiipi saatiin havainnoksi, kun se lensi ja siipien valkoiset pilkat olivat selvästi näkyvillä.
Reposaaresta matkaa jatkettiin kohti Kaarluotoa, jossa oli tavoitteena saada äänihavainto viiksitimaleista, mutta kovista yrityksistä ja kaislikossa rämpimisestä huolimatta mitään äänihavaintoa ei timaleista tehty eikä tornistakaan ollut liiemmälti havaintoja tehtävissä. Koska auringonvaloa oli enää vain hiemän jäljellä päätimme ajaa suoraan Toukarille etsimään paikalla nähtyä hiiripöllöä. Hiiripöllön lisäksi toinen hieno havainto oli paikallinen harmaahaikara, joka leudosta talvesta johtuen ollut vielä siirtynyt etelään. Myös yksinäinen isolepinkäinen tarkkaili pellolla yksinäisen koivun latvassa. Hyvelän pelloilta havaittiin vielä automatkalta piekana, joten Toukarin suunta osoittautui odotetun hyväksi kohteeksi.
Havaintokortti osoitti tässä vaiheessa, että ns. peruslajeja puuttui vielä muutamia: töyhtötiainen, puukiipijä, varpunen, käpytikka ja fasaani. Töyhtötiaista ja puukiipijää emme ehkä enää näkisi, mutta muut olisi "pakko" vielä löytää. Fasaani löydettiin Murtosenmutkasta ja käpytikka nähtiin vielä Raumankorven kuntoradalla, jossa olin sen nähnyt jo viikkoa aikaisemmin. Kotipihan ruokinnalta saimme lopulta myös varpusen. Päätimme käyttää viimeiset valot Viikinäisten lampien kiertämiseen. Sieltä saimme vielä yhden lajin eli tiklin. Lopulliseksi saldoksi talvirallissa muodostui vuonna 2014 yhteensä 38 lajia ja sillä irtosi tämän vuoden kisassa sama 9. sija. Tosin joukkueita oli viime vuoteen verrattuna yksi vähemmän, joten sijoitus oli siis hieman huonontunut viimevuotisesta. Ensi vuonna pitää suunnitelmaa hioa, jotta sekä lajilistaa, että sijoitusta saadaan parannettua viime vuoteen nähden.
 |
| Taivaalla lentänyt lentokone jätti keltaisen suihkuvanan auringon säteitä vasten |
 |
| Oman kotilammen heijastumia tyyntyneessä illassa |
