Huhtalan palokärki

Huhtala, 23.03.2013, pohj. 5 m/s, -7 C, aurinkoinen/puolipilvinen

Aurinko nousee aamuisin jo klo 6.30 aikaan, joten päätin lähteä ajoissa matkaan, jotta loppupäivän voisi sitten viettää perheen kanssa. Aikomuksenani oli mennä Yyteriin, mutta Pihlavan tienhaaran jälkeen päätinkin poiketa Huhtalanraitille. Heti autosta päästyäni päivä enteili hyvää, linnut lauloivat ja aurinko paistoi. Saatuani kaikki tavarat mukaani suunnistin kohti uutta luontolavaa. Jäin aivan lavan tuntumaan seurailemaan lintujen liikkeitä läheisissä lepissä.

Huhtalan lintutornille johtavalle polulle on tehty hieno portti

Lähden kävelemään pitkospuita pitkin eteenpäin tai oikeastaan kävelin pitkospuiden vieressä, koska pitkospuiden päälle oli kerrostunut paksu jäinen ja liukas lumikerros. Jostakin edestäpäin kuului tikan naputus. Kuljettuani jonkin aikaa ääntä kohden havaitsin, että lintu ei ollut käpytikka vaan palokärki. Yritin lähestyä lintua, jotta olisin päässyt paremmalle kuvausetäisyydelle ja näkyvyys olisi ollut esteetön itseni ja kohteen välille. Lintu päätti kuitenkin olla eri mieltä kanssani eli aina kun pääsin sopivalle etäisyydelle niin lintu vaihtoi paikkaa. Se ei kuitenkaan mennyt kauas, mutta missään vaiheessa se päästänyt kuvaajaa kovin lähelle. Välistä jopa konttasin hangessa ja piileksin kuusen juurella. Siellä ollessani paikalle ilmestyi myös kaksi käpytikkaa. Jos olisin piirtänyt maahan kymmenen metrin halkaisijan omaavan ympyrän niin kaikki kolme tikkaa olisivat mahtuneet saman ympyrän sisälle.

Toinen Huhtalan käpytikoista (Dendrocops major)

Lopulta palokärki kyllästyi lähentelyihini ja suuntasi lentonsa lahden yli. Seurasin katseellani linnun lentoa, mutta se ei enää kääntynyt takaisin vaan lopulta se katosi rannan puiden sekaan. Kotona sain huomata, että palokärkikuvani eivät olleet onnistuneet kovinkaan kaksisesti, joko tarkennus oli osunut linnun edessä olleeseen oksaan tai sitten oksa muuten peitti linnun.

Palokärki etsii kaarnan alta toukkia ravinnokseen (Dryocopus martius)