Viikinäisten lammet, 23.03.2013, pohj. 5 m/s, -7 C, aurinkoinen/puolipilvinen
Päivä on pidentynyt molemmista päistä, joten valoa riittää myös myöhemmin iltaan. Ajattelin käväistä tutun lenkin Viikinäisten lampien kautta. Molempien lampien ympärille on nyt tehty sorastettu kävelypolku, joten matkanteko sujui mukavasti. Aivan toisen lammen päähän päästyäni kuulin taas kuin tikka olisi hakannut nokkaansa puuta vasten. Olen kyllä monta kertaa ehtinyt epäillä toisiaan vasten narisevia puitakin linnun ääniksi. Aivan lammen rannassa kasvavan koivun juurelta ääni kuului eikä se ollut harhaääni vaan palokärki siellä irrotti koivun kuorta tarmokkaasti. Olin linnusta noin 4 metrin päässä, mutta valitettavasti melkein suoraan vastavalossa. Pudottauduin polvieni varaan ja sääsin monopodin sopivalle korkeudelle. Päätin pysyä mahdollisimman hiljaa ja käyttää tilaisuuden hyväkseni vaikka valo ei ollutkaan parhaimmillaan. Näin kaukaa, että lenkkeilijöitä ja koiran ulkoiluttajia lähestyi paikkaa jossa olin. Manasi jo hiljaa mielessäni menetettyä mahdollisuutta.
Lintu lennähtikin noin kymmenen metrin päähän toiseen koivuun. Jäin kuitenkin niille jalansijoille odottelemaan linnun seuraavaa liikettä. Tilanteen rauhoituttua lintu palasi saman koivun rungolle mutta nyt hieman korkeammalle ja paikkaan, josta lintua oli mahdoton kuvata. Päätin yrittää paikan vaihtoa siitäkin huolimatta, että lintu saattaisi jättää hyvästit koko paikalle. Hämmästykseni oli suuri kun pystyin kiertämään koivun toiselle puolelle ja aurinkokin paistoi suoraan takaani. Vielä kun palokärkikin päätti siirtyä kuvauksen kannalta parempaan paikkaan sain muutaman hyvän otoksen.
![]() |
Viikinäisten "musta paroni" |
Nyt kun onnistunut kuva oli saatu ei minulla ollut enää mitään hävittävää. Sen vuoksi päätin yrittää varovaista lähestymistä. Hivuttauduin vähä vähältä koko ajan lähemmäs palokärkeä eikä se tuntunut olevan moksiskaan vaikka välillämme oli lopulta vain noin 1,5 metriä. Sain rauhassa säädellä valotuksia, iso-arvoja ja aukkoja palokärjen jatkaessa kuoren irroitusta. Terävien kuvien lisäksi oli mukava nähdä yksityiskohtia, joita ei kauempaa otetuista kuvista löydy. Tikoille tyypillisesti palokärki nappasi saaliinsa pitkän kielensä avulla.
![]() |
Palokärki (Dryocopus martius) tavoittelee toukkaa pitkällä kielellään |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti