40 ekopinnan raja rikki

Talviloman aikana en ole ehtinyt käydä juurikaan lintuja katsomassa, kun kotona on ollut remontti täydessä käynnissä. Torstaina ehdin kuitenkin maalausten kuivumista odotellessa käydä Yyterin suunnassa keräämässä ekopinnoja pyyn, töyhtötiaisen ja pulmusen verran. Mustarastaskin lauloi Enäjärven lintutornin viereisessä lepikossa juuri ennen aamun sarastusta, kun olin pyöräilemässä Meri-Porin suuntaan. Kevät on selvästi tulossa. Viimeisen huoneen tapetointi saatiin vihdoin valmiiksi perjantaina, joten lauantaiaamuna pääsin reissuun. Yritin uudelleen etsiä turkinkyyhkyjä Liinaharjan päiväkodin liepeiltä ja tällä kertaa ne löytyivätkin varsin helposti. Kaikkia kuutta kyyhkyä en löytänyt, mutta kaikkiaan viisi lintua oli hyvin näkyvissä. Yksi linnuista jopa tapaili hieman lajille tyypillistä huhuilua. Samalla tuli rikottua 40 ekopinnan rajapyykki!

Turkinkyyhky koettaa tiedustella lankoja pitkin katsotaanko tässä taloudessa Sotshin olympiakisoja

Jatkoin pyöräilyäni Pinomäen suuntaan toiveena nähdä tuulihaukka, joka alueella on usein havaittu saalistelemassa. Tuulihaukkaa ei löytynyt, mutta sen sijaan merkille pantavaa oli viherpeippojen runsaus. Linnut olivat erityiset innokkaasti äänessä päästellen "jär, jär, jär" ääntelyä.

Myöhempään iltapäivällä piipahdin myös pitkästä aikaa läheisen lammen lenkkipolulla. Vähintään 20 urpilaisen parvi liikkui alueella ja pysähtyi välillä puiden latvaan lepäilemään ja tarkkailemaan. Aivan lenkkini lopussa kiersin kiikareilla vielä Maaviikin pellot. Aivan Pietniementien tien varressa kasvavassa puussa näkyi puun ylimmällä oksalla jotakin valkoista. Kiikareiden suurennus ei riittänyt ja mutta koska olin sen verran lähellä kotia, lähdin noutamaan jalustaa ja kaukoputkea. Iso vaalea piste oli lintu ja isolepinkäinenhän se siellä tarkkaili saalista pellolta.