Lietteiltä alaspäin

Olin saanut taas matkaseuraa lintureissulle, jonka ensimmäinen etappi oli Lietteiden uusi lintutorni. Päivä alkoi pienessä pakkasessa mittarin näyttäessä -1 astetta ja tuulen puhaltaessa luonaasta 4 m/s, päivä oli poutainen ja selkeä. Maaviikin pelloilla oli ainakin viisi peuraa syömässä ja töyhtöhyypät ojentelivat yön jäljiltä kohmettuneita jäseniään.

Vaikka tuuli puhalsikin lounaasta tuntui se silti varsin kylmältä, kun kaksi lintujen tarkkailijaa seisoskeli paikallaan Lietteiden lintutornissa. Itse sain ekopinnan jo räkättirastaiden muodossa, joita oli liikkeellä joitakin kymmeniä. Myös västäräkki kirjautui hienosti ekopinnoihin. Lietteiltä siirryttiin Halssiin ja rannan tuntumasta yhytettiin yhteensä 8 nokikanaa. Halssista siirryimme Teemuluodon lintutorniin, jossa tavattiin mm. ekopinnalistan kärkikaksikko. Tornissa oli sen verran miehitystä ja lintujen liikehdintä oli sen verran vähäistä, että päätimme käydä Fleiviikissä. Kumpikaan ei ollut aikaisemmin kyseisessä paikassa käynyt. Fleiviikissä pääsee aivan rannan tuntumaan, mutta luultavasti eläinten jätöksien ja aitausten perusteella alueella laiduntaa karjaa tai muita eläimiä. Saappaanvarsien riittävyyttä testattiin, kun kuljimme aivan joen rantaan. Joella uiskenteli mm. uiveloita ja muutama niittykirvinenkin lensi ohitsemme. Kevään ensimmäinen taivaanvuohi tuli myös kummallekin ekopinnaksi.

Fleiviikissä ylitse lentäviä merihanhia