Viikonloppuna oli tiedossa tuulen kääntyminen etelään ja lauantain piti olla aurinkoinen ja lämmin. Sunnuntaille olikin sitten tulossa sadetta ja navakampaa tuulta. Jouduin hieman käymään kotona neuvonpitoa, että sain lintureissuni sovitettua lauantaille sunnuntain sijaan. Matkaan lähdin aamusella hieman ennen kuutta eli hyvissa ajoin ennen auringon nousua. Päivä oli kuitenkin jo alkanut sarastaa, joten aivan säkkipimeää ei enää ollut. Kirkas yö teki kuitenkin sen, että aamulla lämpötila ei ollut paljonkaan nollan yläpuolella.
4 km pyöräiltyäni huomasin, että jotakin puuttui - puhelin. Olin tullut jo niin pitkälle, että en jaksanut enää kääntyä takaisin. Tänä älypuhelinten aikakautena tunsin itseni jotenkin alastomaksi. Ensimmäinen kohteeni oli Yyterin lietteet, josta oli Satakunnan kansassa julkaistu juuri artikkeli. Artikkelissa esiteltiin uusi lintutorni ja aluetta yleisemminkin. Paikalle tullessani huomasin sen heti uusina kyltteinä ennen pitkospuiden alkua. Ensimmäinen ekopinna tuli, kun kuulin laulurastaan iloisesti lauleskelemassa kuusen kätköissä.
Tornilla oli tuttuja lintumiehiä, joten sain myös viestin kulkemaan kotiin puuttuneesta puhelimesta. Lintulajeja kertyi tornista mukavasti: meriharakka, punakuiri, luhtakana, kaulushaikara, kuikka, silkkiuikku, haapana, mustalintu, pilkkasiipi ja jouhisorsa. Torniin tuli lintumies, joka tiesi kertoa Enääjärvellä nähdyn pohjantikan olevan edelleen paikalla. Sinne siis siirryttiin seuraavaksi. Itse ehdin pyörällä ensin tornille johtavan polun varteen ja sieltähän tikka löytyikin varsin helposti. Lintu tuntui kuitenkin aina olevan puun väärällä puolella tai sitten varjossa. Muutama otos linnusta tuli kuitenkin saatua.
 |
Pohjantikka Enäjärven tornille johtavien pitkospuiden varrelta |
Toinen hykerryttävä havainto oli seurata puukiipijän pesärakennuspuuhia. Aivan pitkospuiden vieressä oli lahonnut puu, jonka latvaosa oli katkennut. Puun rungossa oli pieni reikä, johon lintu kuljetti risuja. Oli hauska seurata tätä sinnikästä pientä lintua, kun se yritti sovittaa pieneen reikään risua, joka ei sinne tahtonut mahtua. Monen yrityksen jälkeen lintu sai sen kuitenkin ujutettua reikään ja lähti hakemaan seuraavaa.
 |
Puukiipijä sovittamassa risua pesäkolonsa suuaukosta sisään |
 |
Lintu äityi poseeraamaan myös puunrungon valoisalla puolella |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti