Petolintuja

Yleensä lähden linturetkelle varhain aamulla jo ennen auringon nousua, mutta sunnuntaina 19.04 lähdin liikkeelle poikkeuksellisesti vasta klo 10 aikaan. Saapuessani Yyterin lietteiden vanhalle lavalle lämpömittari näytti +7 astetta ja tuulta oli 7 m/s luoteesta. Lintumuuton kannalta ei mikään otollinen sää. Seuraani liittyi kaksi muuta lintujen tarkkailijaa ja huomasin, että minun ei tarvinnut edes mennä isommalle lintutornille, kun lähes kaikki alueen lajit oli nähtävissä jo lavalta käsin. Päiväpetolinnuista mainittakoon yksi varpushaukka ja lähes varmasti piekanaksi tunnistettu lintu. Kahlaajista paikalle oli tyllien ja punakuirien lisäksi saapunut myös yksi suosirri ja muutama punajalkaviklo. Mukava oli myös seurata taivaanvuohien ruokailua rantaniityllä. Uusina ekopinnoina sain heinätavin, varpushaukan, suosirrin ja lapasorsan.

Klo 13 tietämissä oli Enäjärven lintutornilla. Alueen runsaslukuisin laji oli tukkasotka. Aivan lintutornin ylemmän lavan alapuolelta lensi peto ruovikon yli kadoten rantalepikkoon. Linnusta näkyi ainoastaan selkä, joka oli tumman ruskea, mutta mitään värityksiä linnusta en ehtinyt havaitsemaan. Sen vuoksi laji jäi tunnistamatta. Ekopinnat täydentyivät punasotkan muodossa, joita oli tornista laskettuna ainakin 11 paikallista.

Leveäkarin tornilla tein lyhyen pysähdyksen klo 14 aikaan ja laskin alueella olevat linnut, mutta uusia ekopinnalajeja ei kuitenkaan tullut. Kiinnostavin yksityiskohta oli vanha merikotka joka tuli korpin löytämälle haaskalle. Lintu kaartoi sen verran "läheltä" tornia, että sain siitä muutaman kuvankin otettua.

Vanha merikotka, jolle tyypillinen valkoinen pyrstö näkyy hyvin kuvassa

Viimeinen kohde oli Kaarluodon torni Paarnoorissa. Sen verran alkoi jo huikoa, että viimeistään täällä piti syödä eväät. Navakka tuuli sopi torniin sen verran hyvin, että oli täysi työ yrittää katsoa kaukoputken läpi ja samalla tunnistaa Preiviikinlahdella kelluvia lintuja. Hienoin hetki oli kun ruskosuohaukkanaaras ohitti tornin ja siitä sai muutaman ruudun napattua ennen kuin lintu häipyi pohjoista kohden. Toinen mukava ekopinna oli metsäviklo, jonka äänen kuulin ensin ja lopulta myös näin linnun lentävän tornin sivulta kadoten metsään.

Ruskosuohaukkanaaras

Olisiko normaalia myöhäisempi ajankohta syynä siihen, että myös petolintuja tuli nähtyä tavallista enemmän. Yleensä aamutuimaan petoja harvoin tulee nähtyä tai sitten en vain ole niitä havainnut.