Pohjois-Satakunnan kierros

Sama kolmihenkinen kokoonpano lähti liikkeelle aamutuimaan klo 08.00 aikaan suuntana Pohjois-Satakunta, tarkemmin Siikainen. Ensimmäinen varsinainen pysähdyspaikka oli Katselmankallion näkötorni Leppijärvellä. Alue on hyvin viitoitettu parkkipaikalta lähtien ja alueen varustukseen kuuluu mm. laavu, jossa makkaran paistokin onnistuu. Itse näkötorni on massiivisen korkea verrattuna Porin vastaaviin ja tornista avautuu mahtavat näköalat kaikkiin ilmansuuntiin.

Parkkipaikalta on viitoitus nuotiopaikalle, laavulle ja näkötorniin

Korkeasta näkötornista avautuu hyvät näköalat joka suuntaan

Sanonta siitä, että huipulla tuulee piti tällä kertaa paikkansa. Vaikka pakkasta ei ollut viittä astetta enempää niin tuuli meni kyllä läpi kaikkien vaatekerrosten. Ainoa merkittävä havainto tornista tehtiin, kun maakotka lenteli kaukana suoalueen yllä. Sitä tapittaessa ehti kyllä kylmä hiipiä sekä varpaisiin että sormiin. Sen vuoksi parkkipaikalla nautittu kahvi tuntui erityisen lämpimältä.

Tämän jälkeen kuljettiin enemmän ja vähemmän autolla kuljettavia metsäteitä. Pohjantikka olisi ollut hyvä havainto ja suollakin tuli rämmittyä riekon näkemisen toivossa. Kumpaakaan ei tällä kertaa nähty, mutta muutama töyhtötiainen tuli kameran muistikortille kuvattua. Mukavin luontohavainto oli majavan tekemä pato ja suhteellisen tuoreista jäljistä päätellen majavat saattoivat oikeasti olla jossakin talvipesänsä suojissa.

Töyhtötiainen Siikaisista

Kurikanniskan padolla nähtiin koskikarojen lisäksi myös punatulkkuja, joita en tänä talveja ole vielä juurikaan nähnyt. Hieman videota tuli myös kosken kuohuista kuvattua ja seurattua karojen kalastusta. Viimeisenä kohteena kotimatkan varrella oli Lampinkoski. Itse näin alueella vain koskikaroja, mutta muut näkivät myös varpushaukan lentelevän kosken läheisyydessä. Itse keskityin kuvailemaan koskea jalustalla. Muutama karakuvakin tuli otettua.

Koskikara Lampinkoskessa

Kosken kuohuja sillan pielessä

Luonnon jäätaidetta

Puun oksille on kertynyt vahva jääkerros